kore kara mo issho ni ikite yukou

Päätin tehdä pikapäivityksen, että saan tällekin viikolle kaksi päivitystä, hähää.
Plus, mä haluan Lyseon yölle ihan oman merkinnän, joten ne kaikki muut asiat pitää käydä läpi ennen huomista.
Mutta elkää nyt hyvät ihmiset tätä lukeko, jos ei yhtään kiinnosta, on sen sorttiset aiheet ^^

Ensinnäkin, mun pitäsi olla lukemassa psykologiaa. Arvatkaa 5-8 kertaa kuka lukee taas yöllä. Mutta positiivista on, että mun mieleen on jääny jo tunneilta niin paljon, että tää koe tulee menee paremmin kun YH. Kusin sen kyllä ihan täysin, mutta nojaa. Jokaisen aidon lukiolaisen pitää saada vähintään yksi kutonen tai seiska josta on ylpeä. Ja mä tuun olemaan hemmetin ilonen, jos saan seiskan.

Toiseksi, mopon kyydissä on ihan liian pelottavaa istua. Mä olin nyt ekan kerran mun veljen kyydissä ihan kunnolla, heitettiin joku kymmenen kilsan rundi kirriin ja takasin.
Veli valitti että mä murran hänen olkapään kun puristan niin lujaa, mutta hemmetti ei kukaan voi uskaltaa pitää kiinni sieltä takaa! Ja aina kun piti kääntyä, mä kallistuin vastapäiseen suuntaan ettei se saakelin mopo kaatuis, vaikkei se ees pysty kaatumaan, niin mä oon ainakin ihan helisemässä.
Okei, se laite on kätevä, mutta tällä hetkellä mua pelottaa liikaa istua siinä kyydissä. Plus, haisen nyt ihan bensalta eikä ole kauhean viehkeä olo.

Mutta mikään ei voi varjostaa mun mieltä nyt.
Tällä viikolla me ollaan koulussa keskusteltu tosi paljon wanhojen tansseista. Oon taas päättänyt uuden mallin mun mekkoon ja oon varma ettei mulle löydy oikean väristä kangasta, mutta pidetään peukkuja XD Pitää vaan taas kehittää joku keino miten syödä ja hengittää kun on korsetti. Koska ilman sitähän mä en voi mennä.
Plus, mä sain mun espanjan portfolion valmiiksi jo maanantai iltana, vein sen tiistaina opettajalle ja jo keskiviikkoaamuna sain numeron (9½ !! Mä voisin jopa olla saamassa kympin tosta kurssista 8DDD ) joten mulla oli tänään vapaapäivä. Joten, mitä mä tein?

Katsoin Tegomassun dvdn, joka tuli maanantai iltana postissa!
Arvatkaa miten vaikeaa on, kun dvd lojuu pöydällä mahdollisimman viettelevän näköisenä, ja kun jostain jumalan käsittämättömästä syystä mä en oo _nähnyt Tegoshia luoja ties kuinka pitkään aikaan, ainakaan kuukauteen. Oon kyllä kuunnellu musiikkia (vaikka sitäkin yrittänyt viisaana tyttönä vältellä) mutta en oo katsonu mitään.
Miten näin on päässyt käymään?
Koska löysin An Cafen uudestaan ja oli pakko fiilistellä.

Mutta siis, en ollu nähny Tegoshia ihan liian pitkään aikaan, ja ensin sovittiin Vilman kanssa, että hän tulee meille katsomaan sitä "sitten heti torstaina", mutta sitten mä tajusin, että en mä voi katsoo sitä kenenkään kanssa ennen kun oon itse katsonut sen ainakin kerran.
Miksi?
Koska mä tiesin, että alan itkemään sitä katsoessa. Ja niin kävi.

Toi live oli oikeesti silkkihuntuja, popcornia ja pilttipurkkeja korville. Mä oon tottunut huomaamaan, ettei Johnny's pojat laula mitenkään aina nuotilleen, mikä vain todistaa mulle että ne on ihmisiä. Ei tässä maailmassa kukaan muu kun korealaiset sme-popparit (joilla kuuluu olevan lähinnä kolhoosi-meininki siellä) laula aina nuotilleen.
Mutta Tegomassu poikkeaa tuosta mihin oon tottunut. Koska niitä on vain kaksi ja niillä on tosi pelkistetty taustamusiikki, ne kiinnittää varmaan enemmän huomiota siihen nuotilleen laulamiseen.
Tegoshi kehittyy ihan hirveesti koko ajan (mistä kohtaa? sehän on jo melkein täydellinen. se vaan laihtuu  ;___; yhyy ), nyt meni Hanamuke ja Kimi+Boku=Love? paljon paremmin ku viime livellä. Ja Massu selkeesti kehittyy, koska se pysty laulamaan Tegoshin soolobiisin muuten lähes täydellisesti paitsi sen ihan korkeimman nuotin XX33

Nää miehet on oppineet vihdoin elämään sen asian kanssa, että heidän on pakko pitää vähintään yksi pitkä MC kahdestaan konsertin aikana. Vuonna 2009 se oli ihan kammottavaa katsottavaa:

T: ...
M: ...
...
M: ... Kaunis ilma...
T: ...Otetaanko vaikka seuraava biisi..?

Ja noin kävi oikeesti. Se oli Tanabata Matsuri -singlen julkasun aikasella minikiertueella.
Mä rakastin sitä MCtä tällä livellä. Puhuivat sitä tunnettua paskaa ekat 10min ja sitten alkoi puhe seuraavasta biisistä ja ne opetti yleisölle sen biisin (ChuChuChu) tanssin. Ihanaa katsottavaa, nauroin ihan hullusti.

Ja odotin vähän kauhun sekasin tuntein sitä "chiitaa gorira oranuutan" biisiä, mutta... No, se oli vähän parempi kun muistin, ja huomattavasti parempi livenä kun levyllä.
Yoru wa Hoshi wo Nakameteokure a odotin koko liven ajan ihan vain Tegoshin äänen takia. Mä en kestä oikeesti, miten sille on siunaantunut sellanen ääni...<3

Ja tässä syitä, miksi kannattaa ostaa Limited edition:

Tegomassun tapauksessa, Limited oli KIRJA
Siis mitä hemmettiä :'D Mä vaan nauroin kun näin sen. Mutta kaikki pisteet suunnittelijalle, tässä on maailman kätevin ja söpöin ja ympäristöystävällisin tapa yhdistää 50sivunen booklet ja live dvd. Ne levyt oli sellasissa kirjekuoritaskuissa tuon kirjan sisäkansissa X3
Ja, tässä oli "special reel". Joka suomeksi tarkoittaa tässä tapauksessa erittäin onnistunutta TadaimaOkaeri n live-vetoa, yhtä uutta levyttämätöntä kappaletta ja Tegoshia vaaleenpunasessa yukatassa ja pinkissä huulipunassa.
Ja niin sitä luulis että siihen tottuu kun sen on nähny pukeutuneena koulutytöksi, prinsessaksi, tonttutytöksi ja... ties mitä vielä. Ja monta kertaa. Silti mä meinasin kuolla nauruun jälleen.
Ja documentaryt oli loistavat. Joku kun vielä subbais niin tajuisin yhen jutun, mitä MCn aikana lavalle häröilemään tullut Ryo sanoi yukata-pukeisesta Tegoshista. Meni tyylikkäästi ohi.

Mutta se siitä. Tämän merkinnän kirjottamiseen menikin kivasti melkein kaksi tuntia, joten nyt on enää kaksi tuntia aikaa lukea huomisen kokeeseen. Tai okei, olisi neljä, mutta tiedän, että nukahdan jo kahdentoista jälkeen.