torstai 16. kesäkuuta 2011

normaalia suomalaista koulukulttuuria... -not

Arvatkaa mitä.
Mä teen noin kuustoista metriä pitkän merkinnän nyt, ja kerron kaiken, mitä tässä kahden-kolmen viikon aikana on tapahtunut.
Joten, tästä lähtee-->


Eipä siitä muuta sanomaan kun että
Meillä oli Lyseon Yö.

Aamulla psykologian kokeeseen, johon olin lukenut peräti 20min ja tehnyt kahden lauseen muistiinpanot, laiska lapsi. Kokeen jälkeen kävin heittämässä mun mahtavan hienon Action Manin Sofialle ja sit menin kotiin.
















Ja kello noin yksi sitten soitti Vilma, joka ilmotti että hänellä on tylsää. Sit mä lähdin kello puoli kolme veljen mopon kyydissä Vilmalle päin kaikki meidän luokan elämystilaa varten tarvittavat pehmolelut sun muut härpäkkeet mukana. Ja siinä kassissa oli myös mankka. Ja kun veli jätti mut pysäkille, mä tiputin sen kassin maahan.
Ei, mankka ei mennyt rikki.

Vilman luona katsottiin Leijonakuningas, ja mä mietin vaan sitä Tegomassun liveä... Mun hiukset laitettiin, mä sain vielä kruununkin. Koska viime vuonna Vilmasta kruunattiin Miss Lafi 2010 ja se sai kruunun. Joten, mä olin siis perjantaina Miss Lafi perintöprinsessa, vaikken ollut edes ottanut osaa siihen kilpailuun Traconissa viime kesänä XD

Mä olin niin positiivisesti yllättynyt meidän luokkalaisista, vaikka luulisi sitä tähän mennessä tajunneen miten mahtava luokka tää on. Me oltiin sovittu että tavataan viideltä. Meitä oli yli puoli luokkaa rikkomassa niitä videokasetteja.
Toiset etsi teippiä, tusseja, kangasta, paperia ja saksia ja sitten ne kolme, ketkä kerrallaan mahtuivat komeroon laittoivat videonauhaa kattoon, kangasta seiniin ja kännykkäkoruja, pehmoleluja, karvapalloja tutteja ja pesusienen kattoon ja seiniin roikkumaan (huom, minulta kaikki).
Ensin mä mietin tosissani, miten me saadaan se kasaan ehjäksi kokonaisuudeksi. Meidän johtava taiteellinen näkemys puuttui kun two major members had others things more important to do. Mutta se positiivinen yllätys: siitä ei ollutkaan haittaa. Joillakin luokilla, ellei jopa kaikilla, on niin että jos ne pari jotka aina tekee puuttuu, ei mitään tule tehtyä. Mutta meidän luokalla näin ei ollut.

Kun se oli valmis, mä menin kolmen luokkakaverin kanssa testaamaan. Meillä oli aivan mahtava 5min biisi, jossa oli luonnonääniä ja kauhuleffa ääniefektejä ja ties mitä, ja meidän komero oli pimeenä, se oli oikeesti aika mahtava komero.
























Ekana syötiin kebabit - en tykkää vieläkään. Leipä oli hyvää mutta liha pahaa.
Sitten hajotettiin vanha piano. Tiputettiin parin metrin korkeudelta maahan. Kuvittelin että se päästäisi jonkunlaisen tirling äänen, mutta siikä kuului vain ponk, ja se oli hiukkasen tylsää.
Mutta opettajien näytelmä oli riemastuttava. Vaikka siinä ei sinänsä olisi mitään hauskaa ollutkaan juonellisesti tai näin, mutta se oli niin täynnä Lyseon omaa inside-asiaa että alkoi melkein itkettää. Ja opettajilla oli niin osuvat ja hienot roolit! Mä meinasin kuolla nauruun kun tajusin että Kylli-täti olikin naiseksi puettu saksanopettajani (huom, tiistaina saksan kokeessa ihan ilosilla mielin).

Sitten se alkoi. Otin mukaan kameran ja yhden luokkakaverin ja lähdimme kiertämään koulua. Juostiin paikasta A paikkoihin B, C, D, E, F, G, H, I, J, K ja L koko illan ajan. Kierrettiin muutama elämyspaja (enkä voi sanoa miten pettynyt oon kun en ehtinyt kaikkiin), käytiin katsomassa kuoroa, tanssiesitystä, minidraamaa ja kahta bändiä.
Meillä oli myös mielenosoitus. Sato vettä kun saavista kaataen, eikä se mitään. Se yhteisöllisyys ja yhtenäisyyden tunne. Oli oikeasti hieno hetki kun laulettiin Männikkö metsät ja rantojen raidat ja Me ollaan nuoriso siinä kompassilla keskellä kaikkea. Harmi vaan kun sateen takia tosi harvat näki sen livenä. Mutta seuraavan päivän lehdessä oli juttu.

Kesken juoksemisen välillä pysähdyttiin katsomaan yksi jakso Muumeja (sopivasti Aavelaiva-jakson kohdalle osuttiin~). Puhuttiin ohimeneville kavereille, pikasesti tai jäätiin keskustelemaan. Laulettiin kaksi biisiä karaokea Saanan kanssa (oikealla)

















Kello 21:30 mentiin neljän porukalla katsomaan meidän koulun oppilaisen itsetekemä Harry Potter ja salaisuuksien katakombi -elokuvaa. Viisasten karvaa en vielä valitettavasti oo nähnyt. Mutta tää oli mah-ta-va! Mä en kestä, mä nauroin niin lujaa välillä, esim. Percyn ja Lochartin näyttelijät oli valittu niin nappiin.

Loppuillasta mentiin Jopilaan syömään vohveleita. Siinä vaiheessa ympärille sattui kerääntymään puoli luokkaa ja vähän enemmänkin.
Heti sen jälkeen alkoi kello olla niin paljon että piti alkaa siivota omaa elämystilaa pois. Ylläripylläri mun tutit heitettiin jo roskikseen jossain välissä mutta sain ne takasin. Siivoukseen meitä osallistui huomattavasti vähemmän porukkaa, vain me ketkä jäätiin lähes viimeseen minuuttiin.
Siivouksen jälkeen menin vielä kuuntelemaan Ellin kanasia toisen kerran. Soittivat pendolinon kaksi kertaa, yleisö kun pyysi ^^ Istuin Sofian kanssa ja puhelin mukavia. Ja kello noin puoli yksi sitten lähdettiin Irinan kanssa meille, kun siinä puolen tunnin varotusajalla lupasin hänelle yöpaikan :D

Sitä, miten onnellinen mä olin koko seuraavan viikon, ja olen vieläkin, ei voi sanoilla kuvata. Mä oikeesti pelkäsin koko sen päivän, että mä tulen taas istumaan koko sen illan yksin nurkassa ja mulla olisi tosi tylsää. Ei.
I was able to be alone for like 23 seconds, when I went to catch some fresh air. Oli hirvittävän kuuma sisällä, nimittäin.
Mielettömän hieno päivä. En malta odottaa että ensi vuonna uudestaan~



Seuraavana tiistaina oli luokkakaverin, Irinan, synttärit. Edellisenä sunnuntaina mä olin toisen luokkakaverin, Veeran luona leiponut kakun, jonka Veera sitten koristeli tiistai aamuna.
Siitä tuli oikein söötti

Ja sitten Jopilassa sitä syötiin isolla porukalla ja Irina sai kaksi kertaa kuulla Paljon onnea vaan. Koko kakku meni parempiin suihin ja Ellin mekollekin.

Torstaina pidettiin Irinan synttäri-piknik sitten. Siellä oli kivaa, keskusteltiin läpi kaikki maailman asiat ja juoruiltiin ja pelattiin korttia. Osa keskusteluista oli jotain niin hämmentävää XD

Lauantaina sitten vihdoin päätettiin tämä vuosi. Mä sain matikastakin kutosen, ja saksasta taas ysin ja oli tosi hyvä fiilis, vaikka kaikilla muilla meijän luokalla oliki vähintään numeron parempi keskiarvo, niin paskanko väliä. Mulla oli pinkki mekko, "ponimekko". Se oli kaikkien mielestä tosi söpö siihen asti kun ne näki mitä kuvia siinä oikeesti oli xP























Kevätjuhlan jälkeen menin kaverin luo, ylioppilasjuhliin. Siellä oli paljon mukavaa porukkaa, en tuntenu tän mun kaverin kavereita ketä kävi, mutta istuin sittenyhen tosi mukavan tädin vieressä. Ja söin elämäni parasta voileipäkakkua~



Se viikonloppu vilahti kyllä alta ihan kivasti. Seuraava viikko taas meni siinä, kun käytin aikaa mahdollisimman tehokkaasti, että näkisin mahdollisimman monta kaveria, koska sitten tulisi kolmen viikon tauko käytännössä kaikenlaiseen sosialisoimiseen. Ainoastaan serkkua ja larppiporukkaa näen, plus juhannuksena sitten äitin puolta sukua.
Nyt kiireessä kirjotettu, sen takia ei tullutkaan kuuttatoista metriä mitä lupasin, mutta no jaa... KUVIA SAATTE LARPIN JÄLKEISENÄ ILTANA! Teen sillon päivityksen ekasta työviikosta (jonka takia en oo kerenny olla netissä yhtään!) ja meidän vampyyrilarpista. Piste. Nähdään taas maailma~