torstai 26. toukokuuta 2011

kore kara mo issho ni ikite yukou

Päätin tehdä pikapäivityksen, että saan tällekin viikolle kaksi päivitystä, hähää.
Plus, mä haluan Lyseon yölle ihan oman merkinnän, joten ne kaikki muut asiat pitää käydä läpi ennen huomista.
Mutta elkää nyt hyvät ihmiset tätä lukeko, jos ei yhtään kiinnosta, on sen sorttiset aiheet ^^

Ensinnäkin, mun pitäsi olla lukemassa psykologiaa. Arvatkaa 5-8 kertaa kuka lukee taas yöllä. Mutta positiivista on, että mun mieleen on jääny jo tunneilta niin paljon, että tää koe tulee menee paremmin kun YH. Kusin sen kyllä ihan täysin, mutta nojaa. Jokaisen aidon lukiolaisen pitää saada vähintään yksi kutonen tai seiska josta on ylpeä. Ja mä tuun olemaan hemmetin ilonen, jos saan seiskan.

Toiseksi, mopon kyydissä on ihan liian pelottavaa istua. Mä olin nyt ekan kerran mun veljen kyydissä ihan kunnolla, heitettiin joku kymmenen kilsan rundi kirriin ja takasin.
Veli valitti että mä murran hänen olkapään kun puristan niin lujaa, mutta hemmetti ei kukaan voi uskaltaa pitää kiinni sieltä takaa! Ja aina kun piti kääntyä, mä kallistuin vastapäiseen suuntaan ettei se saakelin mopo kaatuis, vaikkei se ees pysty kaatumaan, niin mä oon ainakin ihan helisemässä.
Okei, se laite on kätevä, mutta tällä hetkellä mua pelottaa liikaa istua siinä kyydissä. Plus, haisen nyt ihan bensalta eikä ole kauhean viehkeä olo.

Mutta mikään ei voi varjostaa mun mieltä nyt.
Tällä viikolla me ollaan koulussa keskusteltu tosi paljon wanhojen tansseista. Oon taas päättänyt uuden mallin mun mekkoon ja oon varma ettei mulle löydy oikean väristä kangasta, mutta pidetään peukkuja XD Pitää vaan taas kehittää joku keino miten syödä ja hengittää kun on korsetti. Koska ilman sitähän mä en voi mennä.
Plus, mä sain mun espanjan portfolion valmiiksi jo maanantai iltana, vein sen tiistaina opettajalle ja jo keskiviikkoaamuna sain numeron (9½ !! Mä voisin jopa olla saamassa kympin tosta kurssista 8DDD ) joten mulla oli tänään vapaapäivä. Joten, mitä mä tein?
















Katsoin Tegomassun dvdn, joka tuli maanantai iltana postissa!
Arvatkaa miten vaikeaa on, kun dvd lojuu pöydällä mahdollisimman viettelevän näköisenä, ja kun jostain jumalan käsittämättömästä syystä mä en oo _nähnyt Tegoshia luoja ties kuinka pitkään aikaan, ainakaan kuukauteen. Oon kyllä kuunnellu musiikkia (vaikka sitäkin yrittänyt viisaana tyttönä vältellä) mutta en oo katsonu mitään.
Miten näin on päässyt käymään?
Koska löysin An Cafen uudestaan ja oli pakko fiilistellä.

Mutta siis, en ollu nähny Tegoshia ihan liian pitkään aikaan, ja ensin sovittiin Vilman kanssa, että hän tulee meille katsomaan sitä "sitten heti torstaina", mutta sitten mä tajusin, että en mä voi katsoo sitä kenenkään kanssa ennen kun oon itse katsonut sen ainakin kerran.
Miksi?
Koska mä tiesin, että alan itkemään sitä katsoessa. Ja niin kävi.

Toi live oli oikeesti silkkihuntuja, popcornia ja pilttipurkkeja korville. Mä oon tottunut huomaamaan, ettei Johnny's pojat laula mitenkään aina nuotilleen, mikä vain todistaa mulle että ne on ihmisiä. Ei tässä maailmassa kukaan muu kun korealaiset sme-popparit (joilla kuuluu olevan lähinnä kolhoosi-meininki siellä) laula aina nuotilleen.
Mutta Tegomassu poikkeaa tuosta mihin oon tottunut. Koska niitä on vain kaksi ja niillä on tosi pelkistetty taustamusiikki, ne kiinnittää varmaan enemmän huomiota siihen nuotilleen laulamiseen.
Tegoshi kehittyy ihan hirveesti koko ajan (mistä kohtaa? sehän on jo melkein täydellinen. se vaan laihtuu  ;___; yhyy ), nyt meni Hanamuke ja Kimi+Boku=Love? paljon paremmin ku viime livellä. Ja Massu selkeesti kehittyy, koska se pysty laulamaan Tegoshin soolobiisin muuten lähes täydellisesti paitsi sen ihan korkeimman nuotin XX33

Nää miehet on oppineet vihdoin elämään sen asian kanssa, että heidän on pakko pitää vähintään yksi pitkä MC kahdestaan konsertin aikana. Vuonna 2009 se oli ihan kammottavaa katsottavaa:

T: ...
M: ...
...
M: ... Kaunis ilma...
T: ...Otetaanko vaikka seuraava biisi..?

Ja noin kävi oikeesti. Se oli Tanabata Matsuri -singlen julkasun aikasella minikiertueella.
Mä rakastin sitä MCtä tällä livellä. Puhuivat sitä tunnettua paskaa ekat 10min ja sitten alkoi puhe seuraavasta biisistä ja ne opetti yleisölle sen biisin (ChuChuChu) tanssin. Ihanaa katsottavaa, nauroin ihan hullusti.

Ja odotin vähän kauhun sekasin tuntein sitä "chiitaa gorira oranuutan" biisiä, mutta... No, se oli vähän parempi kun muistin, ja huomattavasti parempi livenä kun levyllä.
Yoru wa Hoshi wo Nakameteokure a odotin koko liven ajan ihan vain Tegoshin äänen takia. Mä en kestä oikeesti, miten sille on siunaantunut sellanen ääni...<3

Ja tässä syitä, miksi kannattaa ostaa Limited edition:




















Tegomassun tapauksessa, Limited oli KIRJA
Siis mitä hemmettiä :'D Mä vaan nauroin kun näin sen. Mutta kaikki pisteet suunnittelijalle, tässä on maailman kätevin ja söpöin ja ympäristöystävällisin tapa yhdistää 50sivunen booklet ja live dvd. Ne levyt oli sellasissa kirjekuoritaskuissa tuon kirjan sisäkansissa X3
Ja, tässä oli "special reel". Joka suomeksi tarkoittaa tässä tapauksessa erittäin onnistunutta TadaimaOkaeri n live-vetoa, yhtä uutta levyttämätöntä kappaletta ja Tegoshia vaaleenpunasessa yukatassa ja pinkissä huulipunassa.
Ja niin sitä luulis että siihen tottuu kun sen on nähny pukeutuneena koulutytöksi, prinsessaksi, tonttutytöksi ja... ties mitä vielä. Ja monta kertaa. Silti mä meinasin kuolla nauruun jälleen.
Ja documentaryt oli loistavat. Joku kun vielä subbais niin tajuisin yhen jutun, mitä MCn aikana lavalle häröilemään tullut Ryo sanoi yukata-pukeisesta Tegoshista. Meni tyylikkäästi ohi.

Mutta se siitä. Tämän merkinnän kirjottamiseen menikin kivasti melkein kaksi tuntia, joten nyt on enää kaksi tuntia aikaa lukea huomisen kokeeseen. Tai okei, olisi neljä, mutta tiedän, että nukahdan jo kahdentoista jälkeen.

keskiviikko 18. toukokuuta 2011

toukokuun elämys

AAA
AAA
AAA
AAA

Pitäskö sanoo BEE välillä?

Tänään oli hauska päivä. Espanjan tunti oli kiva, matikasta myöhästyttiin teknisten ongelmien takia, ruotsi oli kammottavaa ja yhssa nukuin istualteni, vaikka kaveri kuinka yritti tökkimällä pitää mut hereillä.
Koulun jälkeen sitten ruokaostoksille, sitten kirjoittamaan saksan esseetä ja sitten lunastamaan kauan odotettuja leffalippuja. Tottakai siinä tiskillä sitten tuli pienoinen probleema, mutta siitä selvittiin, ja sitten vihdoin meille iskettiin liput käteen:




















Vihdoin, ja ensi-illassa: Pirates of the Caribbean - Vierailla vesillä

Ja ei jumaliste, mikä elokuva!
Kolmedeenä, ei haitannut yhtään, juuri sopivasti sieltä heiteltiin tavaraa silmille.
Ei ollut Orlandoa, haittasi vain periaatteen vuoksi, mutta oikeasti, on parempi, että tämä leffa on erillään tuosta muusta trilogiasta.
Leffa oli hauska, mahtava, sopivan jännittävä. Oli loistavat musiikit (mä en kestä, piratesin musiikit on jotain ihan parasta!) ja hyvät näyttelijät ja tarina ja tehosteet...
Mä nauroin koko leffan läpi, välillä tuijotin suu auki ruutuun enkä osannut liikahtaakaan. Nyt ärsyttää vain, kun en uskalla sanoa vielä mitään, ettei joku tule sitten syyttämään spoilaamisesta X3

Mutta Bakanishiä siinä ei ollut. No olipa yllätys, perhana XD se koko juttu oli niin huhupuhetta ja tottakai mä alusta asti tiesin, ettei se siinä ole. Se olisi vain ollut _niin_ eeppistä.
Oli kyllä rahan arvonen leffa. Kun se loppui, katsojat taputti, minä ja Vilma niiden mukana, ja sitten me naurettiin ja hoettiin "ei saatana" ja itkettiin ja pompittiin tuoleissamme... Kun mä tein jo lähtöä, Vilma sano että hän ei liiku siitä mihinkään, ja sitten mä muistin että sieltä tulee lopputekstien jälkeen se loppukohtaus, ja sitten me jäätiinkin istumaan ja odottelemaan tien tukkeena. Meitä tosiaan jäi ehkä 15 tyyppiä täydestä salista katsomaan sen loppukohtauksen (tunnistaa oikeat fanit XD )

Dirlingding, ei ollut kyllä mitään muuta asiaa :'D Painun pehkuihin, koska huomenna - niin väärin kuin se onkin - mulla on ensimmäisellä tunnilla matikkaa. Mutta mä aion mennä hyvällä tuulella kouluun huomenna, ja mikäli Elli tulee jo kouluun, etsin sen käsiini ja halaan sitä, ja sitten etsin Sofian ja keskustelen.

sunnuntai 15. toukokuuta 2011

itami wo wakete namida wo nagasou

9. Which of the members will be the first to have kids?
Pi: Wouldn't it be Ryo-chan?
Koyama: Me (I love kids)
Ryo: P-chan
Shige: Koyama
Massu: Koyama
Tegoshi: Koyama

Ja nyt sanon enkuksi, koska suomeksi ei kuulosta miltään: That really made my day!

Hirveä määrä hellyyttä pölähti läpi kun näin tuon kysymyksen, ja vastaukset oli 66prosenttisesti just niin kuin oletin, ja sitten Yamapi ja Ryo vaan vittuili toisilleen, mikä on sekin täysin normaalia.
Mutta tästä voin tehdä vapaan päätelmän, että ilmeisesti Johnny kyllä antaa niitten hommata perheen, mutta ei vielä kakskymppisenä, mikä on kyllä näin fanienkin puolesta varmasti vaan helt okej XD
Tai ehkä mä puhun vain omasta puolestani, mitä mä kyllä epäilen vahvasti.

Ja hah, keksinpäs tavan päästä ens kuutosjaksossa yhtä kurssia helpommalla. Mutta nyt en uskalla mennä vinee opolle, että pitäs siirrellä kursseja, koska jos se näkee mitä mä oon sille lukkarilleni tehnyt, niin se poistaa sieltä noin kymmenen kurssia. Ja siihen mä sanon että hell no. Joten, kursseja siirtelen sitten kun W seuraavan kerran aukeaa. Eli ehkä kesän lopulla.

Ja paska ku meni hermo siihen että kynnet vaikeutti näppiksen käyttöä, joten tässä lennossa sitten leikkasin mun kynnet ihan nysäksi. Nyt kyllä ärsyttää kun sormet on rumat, mutta koneellakirjoitus nopeutui ja helpottui huomattavasti. Ja tanssipelaamisen mahdollisuus on taas nenän edessä sellaset pari viikkoa~

Euroviisujen tulos oli muuten tasan sitä, mitä arvelinkin: Suomi jäi about viimeiseksi.
Saanko sanoo ihan suoraan: mikä helevetti siinä on, että vaikka tulee kaikista maista kuinka hyvää musaa tahansa, euroviisuihin laitetaan ne paskimmat?
Tänä vuonna oli ehkä yks hyvä biisi, mutta koska siinä oli niin kammottava laulajan ääni, se biisikin oli huono.

Veli ajoi mopokortin. Hakivat mopon mummolasta. Se mopo on varmasti pienin mopo mitä oon ikinä nähnyt, joten se näyttää tällä hetkellä melko idiootilta, mutta uus mopo tulee kesän alussa.
Mopossa on kaksi hyvää puolta:
1) Nyt kun veljellä se on, se viettää kaiken aikansa ulkona kavereitten kanssa, ei pelkästään pelaa sisällä, vaan häipyy useinkin jättäen mut täydelliseen rauhaan yksin kotiin (moposta voi tietysti aiheutua se, että mun veljestä tulee kusipää juoppoteini, mutta en mä vielä murehdi, ollaan me sen verran samanlaisia kuitenkin)
2) Kun tekee mieli jotain kaupasta, veli yleensä hyppää mopon selkään ja on hakenut sen mitä sieltä haluaa sillei suht nopeasti. Testasin tänään. Sanoin että tekee mieli jäätelöö - 10min ja jäätelö on tossa mun huoneen ovella~

se on pikku mopo





















Jotenkin rasittaa vasenta aivolohkoa tuo 100themes. Kuvittelen vain millaista on Sofialla, jolla pitäisi periaatteessa olla ne 100 kuvaa piirrettynä kahden viikon sisään. Mutta onneksi vain periaatteessa xD
Mulla on valmiina nyt Hero ja Precious Treasure, ja Introduction valmistuu erittäin hitaasti, ja Last Hope on taustaa vaille... Siinä ongelmana on vain se, että veden värittäminen edes lyijykynällä on niin... *** vaikeaa. Plus se etten tiedä, miten tuon kaiteen varjon pitäisi olla olemassa tuossa.
















Tätä muutamaan otteeseen kärsinyttä paperia mä raahasin sellaset about 6 viikkoa mukanani koulussa suunnilleen joka päivä, ja keksin noita kirottuja teemoja.
Ja ihmiset... vaikka siinä on se kuva, niin mä pyydän, älkää lukeko niitä tekstejä, kiltit jooko.

Mutta mua ärsyttää, miten ihmiset valittaa kun niillä menee koko ajan niin huonosti. Ja tottakai joku maailmanparantaja ilmottaa mulle tässä välissä, että mitä mä tässä jeesustelen, ite valitan ihan yhtä lailla. No tottakai, suomalaisuuteen kuuluu valittaminen, kaikissa olosuhteissa.
Mä valitan sitä kun mun koneesta menee äänet joka toinen päivä, eikä tuu takasin ilman että käynnistää uudelleen (lue= sulkee kaikki 572847 välilehteä, mesen, totalcommanderin, valokuvakansion, paintin, sähköpostin, mediaplayerin, wordin ja tuurilla vielä chuzzlen. Sitten pitää kaikki avata uudestaan.)
Mä valitan sitä miten jokaikinen mun tämän jakson kursseista menee ihan paskasti, ja että sain vittukasin äikästä. Onneksi olkoon, HERS, en enää ikinä tule sun kurssillesi <3<3<3<33
Mä valitan kuumuutta, kylmyyttä, aurinkoo, tuulta, sadetta, yötä, päivää, sotkua, tv:tä, kavereita, koulua, kaupunkia, rahaa näin yleensä.
Mä valitan, kun kukaan ei vastaa mulle, ei sähköpostiin, ei tekstiviestiin eikä LJssäkään, vaikka olisi tärkeää asiaa, saatana.
Kyllä, suomalaiset valittaa. Odotan innolla ensi lukuvuotta, jotta voin valittaa vielä enemmän kurssieni määrää, ja ainut, joka sitä jaksaa mahdollisesti kuunnella on Sofia, jolla myös on hänen jaksamiselleen ihan liikaa kursseja. Joten, olemme samassa veneessä, vaikka meillä noin kymmenen kurssin ero onkin XD

Mutta kesä tulee, jumaliste! Ihmiset piristykää, hyvän tähden.
Ja mullahan on kesä täynnä vaikka en töitä saanutkaan:
-Luen kolme kirjaa










-Potter-maraton Sofian kanssa
-Kirjotan ainakin kolme tarinaa vihdoin valmiiksi:
     L.O.V.E. Nyappy
     Tegoshige
     Shigepi
          (kyllä, niillä kahdella ei ole nimeä.)
-Piirrän ainakin... mitä-mä-lupasin... 30 100-themes kuvaa.
-Animecon
-Kuopiolaisille luvattu ainakin 6-7 päivää kokonaisuudessaan, vähintään.
-Mahdollisesti larppi
-Mökkeilyä, toivottavasti myös Vilman mökille ja laiturille niin että voisi taas pilata jonkun kesäbiisin ja tuuli voisi temmata tärkeän paperin järveen. (Tosiaan siis löysin paperin, johon mä kirjotin netistä Vilman kännykän kautta laiturilla An Cafen Hidden track in sanoja, ja tuuli tempas sen paperin järveen. Ai mikä nostalgia-paperi!)

Ja unohdin puolet.

Oon huudattanut suomi-iskelmää ja -poppia koko päivän... Ei vainkaan, taisin mä kuunnella hamtaron tunnarin espanjaksi tuossa puolessa päivää. Ihan oikeesti.
Ja latasin 13 biisiä... Hitto etten saanut niitä mplle vielä tänään... Well, tomorrow then. Huomisesta on tulossa tosi huono päivä, mutta kai mun pitäisi yrittää tehdä siitä hyvä päivä. Jos vaikka löytäisin sen vaaleanpunaisen kadonneen rusettipinnin, niin voisin tulla aika iloiseksi.

















Tosissani meinasin mennä näin kouluun, paitsi en kyllä noita sukkia laita.
Äiti meinasi kuolla nauruun, kun tänään tehtiin vaatekaapin kevätsiivousta (mä tein varmaan ennätyksen siinä miten vähän tavaraa mä suostuin heittää pois) ja kun nimitin näitä tällasia pehmeitä pörrösiä sukkia töppösukiksi.
No hei, jos laps on keksiny omia sanojaan jo ennen ku täytti 1vee, niin tuskinpa sitä lopettaa myöhemminkään elämässä niitten sanojen keksimistä, sitä mieltä mä olen.
Musta oli kyllä tosi hauskaa lukee meidän psykan kirjaa, jossa sanotaan että 2vuotiaat lapset osaa puhua sellasia 1-2 sanasia "lauseita" (jos niitä voi sillei nimittää). Koska mun neuvolakortissa lukee 2vuotisneuvolan kohdalla, että "puhuu oikeaa, selvää suomea, 5-7 sanaisia lauseita".
Niin, no mähän opin puhumaan ennen kun kävelemään. Joten, se todettiin jo sillon 2vuotisneuvolassa, että mä tuun olemaan hyvä äikässä ja kielissä.

lauantai 7. toukokuuta 2011

mado no soto de wa tsuki ga naiteiru

Tässä se kuva jonka torstaina lupasin:




















Nyt me tehään siis vain Koya ja Shige (lue: kaksi pinkkiä glitterliiviä). Mutta toi Tegoshi ois ollu tosi jees x3

Nyt laitan tähän sellasia kuvia, mitä oon meinannu laittaa joskus helvetin kauan sitten









































Vilman pihalla + vessassa oltiin lolitoimassa kivasti. Sain noi mustavalkoset tuona samaisena perjantaina, joka oli abaut kolme viikkoa sitten. Nuo pinkit on myös mun (kaikki mitä sillä on päällä paitsi kengät on mut), mutta ne mä ostin jo joskus tammikuussa. Ei oo mikään pitkään aikaan ollu niin fucking hilarious kun Vilma vaaleenpunasissa vaatteissa XD
Plus, mulle tuli ihan kiva tiimalasivyötärö tolla korsetilla~

Shitten























Veljen kanssa tökittiin jäätä kepeillä mummolan laiturilla. Se jää oli ihan sikahienon näköstä, se oli kun sellasia pieniä pillejä ja hajos nätisti kun sen läjäytti laituriin. Ja loppuviimeeks halusin vielä kuvan meijän varjoista, koska varjojen kuvaaminen on hauskaa.


Torstaina mulla oli kaveri, Irina, yökylässä, koska me käytiin tosiaan huoniksella kattoo se Pehmolelut lingossa, ja Irina tarvitsi jonkun paikan, mihkä jäädä yöksi. Harmi vaan että hän kävi jo torstaina, koska just kaks päivää myöhemmin, eli tänään, sain uuden sängyn~
Anygays, se näytelmä oli helvetin ihana. Se oli tosi söpö ja hauska, mä nauroin ja aawwittelin molemmat näytökset ihan puhki, ja se "tunnusbiisi" on aivan mielettömän kaunis ;___; haluan siitä mp3-version itelleni.
Ja väliaika meni tehokkaaseen paskanjauhantaan, näin sanoakseni.
Ja illalla meillä meni myöhään, minkä takia olin koko perjantain niin saatanan sekasin. Saksantunneilla multa meinas loppua usko koko koulunkäyntiin heti alkuunsa. Kymmen välkällä sit näinkin kaikki mun kaverit. Mutta sit oli YHta, ja mä nukuin istualteni koko sen hiton tunnin, piirsin vaan mekkoja mun ja yhen kaverin (yhen jätkän itseasiassa) vihkoon. Ruokiksella sit söin vaa puol pussia karkkia, että vähän heräis. Joten, loppupäivän mä olin ku mikäki sokerihiiri.
Ruotsin tunnit on menneet tässä jaksossa aivan ohitse. Jo ekalla tunnilla homman nimi oli se, että Elli piirsi päristäviä poneja ja mä nauroin, eikä meno oo parantunu nyt kahessa viikossa yhtään. Eilen tunnillakin, se meni ihan ohi, me naurettiin jollekin ihan tyhmälle. Plus, Elli näytti mulle niitten ranskanohjelmaa, ja niillä on mahdollisuus päästä näkee Kalju laulajatar!! Me vedettiin siitä näytelmästä pätkä meijän absurdin draaman esitykseen 8DDD

Ja espanjasta ei oo muuta sanottavaa, kun että me tehtiin Sofian kanssa molemmat vaan omia 100themes challengejamme. Mä sain omani suunnitelmat valmiiksi! Eli nyt mä voin tosissani alkaa piirtää~ ihanaa.


Mutta sellainen jännä juttu tuli päivän kysymykseksi perjantaina, kuin "mustasukkaisuus" ja "kateus".
Mä mietin... miten me ihmiset niin helposti syyllistytään mustasukkaisuuteen. Se on ihan typerää oikeesti, menee elämä pilalle jos rypee itsesäälissä ajatellen "voi ei, nyt se tykkää tosta enemmän ku musta" ja "voi paska, ei sillä saa olla muita kavereita, mä olen sen bestis, perkele!!"
Siis ihan tosi -.-
Mä olen kateellinen niin monille ihmisille, mutta... perjantai-illalla myöhään mä tajusin, että maailmassa on ainakin pari ihmistä jotka on kateellisia mulle, ja... sit mä en jaksanut enää märehtiä sitä että olen sata kertaa huonompi jossain kun joku toinen. Hei mä yritän vaan päästä elämästä läpi ihmisenä, ja se onnistuu helpommin, kun antaa paskojen asioiden vaan mennä ohitse. Paastotaan niistä kaikki yhdessä~ Mä paastoan tämän toukokuun, kesäkuussa märehdin sitten yhden suuren asian, joka on tällä hetkellä helvetin kaukana. Kesäkuussa mulla on hyvä tilaisuus märehtiä, koska mulla on sillon meneillään pari-kolme isoa projektia plus yksi kuopion reissu tiedossa, todennäköisesti, joten ne pahat asiat hautautuu hyvien alle aika tehokkaasti.

Ja yksi juttu vielä mietityttää: miten jotkut jaksaakin välittää mun koulumenestyksestä. Esimerkkinä nyt mun porukat. Vaikka mä kuinka tuon yllätys-ysejä ja ties mitä kotiin, ne silti valittaa jos mä en koko aikaa oo nenä kirjassa tai jotain muuta.
Ja nyt sanon suoraan
VITTU.
Minun koulu, minun numerot, minun elämä. Vittuako se ketään muutenkaan liikuttaa, jos mä vedän oman elämäni vessasta alas :'D en mä oo vetämässä ketään mukanani. Plus, mä en todellakaan oo heittämässä hanskoja nurkkaan tämän asian kanssa. Mä välitän koulunkäynnistäni helvetin paljon, mä en aio sietää yhtäkään kutosta päästötodistuksessa. Mä nyt satun pääsemään läpi melko vähällä vaivalla, ja mulle kun riittää se kasi aineista jotka ei mua kiinnosta, mä en ole mikään helvetin perfektionisti, jolle kymppikään ei ole tarpeeksi.
Joten, nyt voitaisiin tehdä näin, että jokainen huolehtii omat asiansa. On kaikilla parempi mieli.

Mutta mä harvemmin väitän vastaan. Mä olen huomannut, että jos mielipiteensä ilmottaa liian kärkkäästi, ei kohta enää ole kavereita, joten mä olen päättänyt ottaa selkärangattoman neutraalin ystävällisen linjan, ellei joku selkeästi kysy että "niin mitä mieltä SINÄ tästä olet?"
Joten, koska mä en väittele, mulle on helppo sanoo pahasti. Mutta nojaa, en mä sitä aio sietää. Mä koitan vaan pitää kavereistani kiinni, joten oon hyvillä mielin säyseä niin pitkään kunnes se vidduilu menee yli.

Mutta taas on tilanne se, etten mä jaksa välittää :'D mun koulu menee tällä hetkellä ihan paskasti, ei niinkun mitään rajaa kun mä en jaksa tehdä mitään, olo on kun olis jo kesälomalla, ja sekös vituttaa, koska mulla on turhan vaikeita kursseja nyt. Onneks otin ensvuoden kuutospalkkiin vaan helppoja aineita.
Mutta, mulla on uusi sänky johon mahtuu nyt kaikki mun mössykät. Plus, nyt on seitsemäs päivä. 11., viimeistään 12. päivä lähtee meidän tilaus japanista!! Mä saan vielä yhden DVDn näiden entisten joukkoon~~~~

















Ai kuinka paljon ihminen voikaan tuhlata rahojaan. Ihan sama vaikka tulisinkin kymmenen vuoden päästä katumaan, nyt tuntuu vain ja ainoastaan oikealta ostaa se kaikki käytännössä turha tavara :D

torstai 5. toukokuuta 2011

keskellä koulupäivää

Koulussa toki olen tässä, joten tulee kuvaton merkintä.
Olen tässä ruokiksen ajan haeskellut kirjoja ja rahaa. Kirjan sain, mutta rahaa ei kuulu, koska iskä ei ollutkaan maisemissa.
Illalla olen menossa huonikselle (=huoneteatterille) katsomaan meidän koulun näytelmää Pehmolelut lingossa, eikä mulla ole vielä rahaa siihen mun lippuun eikä karkkiin, enkä ole kyennyt maksamaan sitä historian kirjaa jonka tänään sain.
Mutta näin mun kaveria, joka on nyt abi, se oli tietokoneluokassa tekemässä jotain kemia + cossi juttuja. Cossaamisesta puhuttiin. Me tehdään Vilman kanssa KoyaShige cossi animeconiin kesällä. Murarisuto. Jos oltaisiin saatu kolmas ihminen siihen mukaan, niin mä olisin voinut olla tyttöjen koulupukuun pukeutunut Tegoshi (lupaan laittaa kuvan kun pääsen kotiin muutaman tunnin päästä).
Puhuvat kankaista, mä en ymmärrä. Villan värjäys kuulostaa vaikealta.

Irina tulee tänään meille yöksi. Mun pitää leikata nää veljentappokynnet että vois hakata näppiksellä tanssipeliä, Laitan kyllä matonkin Irinan mieliksi XD koska hän ei ole laiska paska niinkuin minä. Mitään ei olla suunniteltu tekevämme, että me ehkä vaan hönätään ja... hönätään.

Tilanneraportti: rahaa ei ole vieläkään kuulunut, plus meidän luokan Vilma (toinen vilma kuin se mistä olen puhunut) joka istuu vieressäni psykologiassa, ilmotti mulle lähtevänsä kotiin. Siis tekstarilla. Miksi? En olis kuitenkaan nähnyt sitä enää tänään :'D
Plus espanjan tunti alkaa. Mä en jaksa, mun vieruskaveri ei ole koulussa ;___;